Kummitytöille 1 ja 2v tein tällaiset siivekkäät hevoset. Toinen heppa lähti jo uuteen kotiinsa ja jäi siis kuvaamatta.

Viikonlopun pyörteissä valmistui muutama nahkainen laukku. Ensimmäinen työstön kohde oli salkku toilet-tarvikkeille. Ohjeen bongasin Miniaturas lehdestä nro 152. Materiaaliksi löysin komerosta printtikokeilun Louis Vuittonin monogrammikangasta. Melko suttuinen ja liian pienikin on kankaan painotulos, mutta menköön. :P

Laukun runko on tehty pahvista. Sitten verhosin sisustan kankaalla ja liimasin paikoilleen verkko-osuuden sekä väliseinän. Seuraavaksi monogrammiprintti ja reunat huolittelin nahalla. Viimeisenä lisäsin kahvat ja "soljen".

Tiheikön hiirille tein astialaukun. Hiirethän pitävät picnik-retkeilystä ja särkyvät astiat on vaikea kuljettaa ilman asianmukaista salkkua. Kanteen mahtuu aterimet ja servetit. Lautasille on oma tilansa, kuten on myös juomalaseille.

Salkun runkona on tulitikkuaski. Nahka on mielestäni mukavan kulunutta, vanhat nahkahanskat uusiokäytössä. Olen jo pitkään pohtinut salkun rakentamista tulitikkuaskista. Aamulla sängyssä lojuessa yhtäkkiä sain idean, miten toteuttaa kansi. Siinä se sitten muutama tunti vierähti ja valmista tuli.

Vuokko Unikon kelpaa nyt, kun on kaksi uutta pussukkaa käsilaukuksi. Ohjeet Miniaturas lehdestä nro: 167.

Välipäivien tuotoksena askartelin balsasta keittiön kaapin Villa Fairy Roseen. Sieltä kun on kunnon kaappi puuttunut. Ohjeet löytyi kirjasta Making dolls' house interiors: Carol & Nigel Lodder. Tosin hieman niitä muunnellen. Pääsenköhän ikinä tuosta kaavojen ja reseptien muuntelusta? Niin monta kertaa olen kokkailuissa kokeillut omia versioita todeten, että Pirkan täti/setä ehkä sittenkin osasi leipomisen mua paremmin. ;) Tämä kaappi on pääasiassa balsaa. Reunoihin kaapin kätköistä löytyi listaa.

Uuden vuoden näpertelin sitten tarjottimia. Jälleen koristeeksi kynsitarroja. Ne on tässä todella päteviä!

Tässä on nyt tullut postailtua kerralla puolen vuoden (?!) tekemiset. Kaikkea ei edes muista. Olen aloittanut vuoden kestävät opinnot syksyllä, joten kiirettä on pitänyt ja nukkistelut jääneet vähemmälle.

Myllyn keittiötä olen pikkuhiljaa täydentänyt. Keittiöt taitavat olla lempihuoneeni sisustaa. Tuolit ovat saaneet pehmusteet. Pöydän alle on ilmestynyt matto. Matto oli hauska ja helppo tehdä; Liimasin puuvillalankaa lakanakankaalle. Kankaan päät rispasin hapsuiksi. Erilaisia purkkeja ja purnukoita on hyllyille ilmestynyt tasaiseen tahtiin.

Enpäs muista olenko jo nämä palkeet esitellyt täällä sivuillani. Loistavat ohjeet löytyvät Epen höpöt blogista. Kesällä ystävieni kanssa istuskelimme hellepäivänä puutarhassa palkeita vuollen.

Jokusia emaliastioita olen nukkikseeni tehnyt, mutta kannu on aina puuttunut. Kaavaa en ole netistä onnistunut löytämään, joten eräänä sateisena iltana sitten istuin sohvalle suttupaperin, saksien ja harpin kanssa. Melkoisen silppukasan saksittuani alkoi olla kasassa jotain kannun tapaista.

Valkoiset astiat ovat valokuvapaperia ja kuviollinen kartonkia.

Taannoin ilmestynyt Miniaturas lehti innoitti minut valmistamaan kelloja. Puiseen pöytäkelloon löysin idean jostain blogista. Valitettavasti en enää muista keneltä... Valkoisessa kellossa on koristeena kynsitarrat (koristemaalaus kun ei ole vahvin lajini) jotka mielestäni toimivat erittäin hyvin. Talo-kello on jäätelötikusta ja kartongista kyhätty.  Vihreistä ovista pitäisi tasatunnein ilmestyä ukkeli kulkemaan kellon editse toiselle ovelle. Nämä vielä työn alla.  Heiluri on haaraniitistä ja punnukset rullattua paperia.

Tässä sellofaaniin pakattu yjsittäinen ruusu. Ruusun sai äitini, joka toimi kurssini "kopiovastaavana".

Romantikko pääsi vauhtiin tässä taannoin ja sisusti hiirille yltiö vaaleanpunaisen kylppärin. Kalusteet löytyi vuosia sitten jostain ALE-laarista. Hiirille ei edes pitänyt kylpyhuonetta tulla, mutta siinä se nyt on. Tapetteina Tildan kartonkia ja Tildaa löytyy suihkuverhostakin. Suihkuverhon tärkkäsin, ja nyt se pysyy siististi sivussa. Kesäisinä puutöinä syntyi sininen hylly ja ammeen päälle "kori" jossa voi säilyttää kylpytarvikkeet. Kanerviakin tuli kesällä kerättyä Vuokko-Unikon iloksi.